lundi 19 septembre 2011

Oli kaunis syysaamu, naamaa paleli hiukan varjossa, mutta auringonpaisteessa oli melkein kesä.


Ystävä sanoi kerran, että enkelin voi nähdä valokuvassa tuollaisena valopallona. Siinä se sitten istuu - keittiön pöydällä, kukkakimpun varjossa.
( Otsikko kirjasta Näkymätön lapsi. )

5 commentaires:

Maria a dit…

Voi kyllä!Kaunista!ja olen niin iloinen että siellä vielä lämmintä...

Peurankello a dit…

Täällä samoin, aamulla pipat päässä ja keskipäivällä paitasillaan:)

himalainen a dit…

Nämä kaikki tekivät onnelliseksi. Sinä olet kaunis. Kuva on niin rauhoittava, ymmärtäväinen. En oikein osaa edes sanoa, mutta kuvastasi tulee miellyttävä olo.
Auringonpaiste, kiitos!

Meillä sataa vettä, mutta sain erilaisen päivän, voin tehdä töitä kotona, joten nyt tuntuu vesisadekin ihan auringolta. Vein pojan nopsaa autolla kouluun, tuli niin kiire, etten ehtinyt pukea päälle, joten lähdin pyjamissa ja aamutakissa, toivoin vain, etten törmäisi sillankaiteeseen tai johonkin ja sitten joutuisi kömpimään ulos autosta. Ei tarvinnut.
Minä haluan uskoa valopalloissa piileskeleviin enkeleihin.

leena a dit…

Ihana heijastuskuva!

SARI a dit…

Oi, se tekee minut onnelliseksi, että joku näistä jutuistani saa jotakin ! Kiitos kommenteista.