Bleu ciel

Vihanneksia ostamassa

Sunnuntaireissu

Viime yönä loppui Tuulessa ja tuiskussa. Päätalon juureva kerronta on ihan omaa luokkaansa, parikymppisen Kallen vaiheet jatkosodan vuosina veivät tyystin mukanaan. Nyt pitäisi saada käsiinsä Nälkämäki tai Tammerkosken sillalla.

Pompidou-keskuksessa sunnuntairetkellä. Mukava katsella elämää Pariisin kattojen alla : joku ravistelee mattoa yläparvekkeelta, joku vetelee aamutupakkaa ikkunassa, joku oikaisee takaisin petille haukattuaan raitista ilmaa ...  

Mukava jakaa viinipullosta kahteen lasiin reissun jälkeen.

Nukun, siivoan, luen. Kirjoittelen muistiin tapaamieni ihmisten nimiä. Pihalla keltaisia kukkia.

***

Ennen asuin tuollapäin

Parikymmentä vuotta sitten. Oli samanlaista ja erilaista.

Saint-Valentin

Ulkosalla oli seiniin liimailtu punaisia laatikoita hätätapauksen varalle : riko lasi ja poimi ruusu. Katsokaahan tästä.

Ystävä toi pullon punaista kuohuvaa. Loma alkaa, on suklaatakin. Nyt voi juhlia, vaikka tyttöporukassa. Hyvää ystävänpäivää.

Jäätävää tihkua

Hyvä päivä puhdistaa korvat, lukea Päätaloa, selailla lehtiä. Käydä mahdollisimman vähän ulkona, mutta kävellä epätavanomaista reittiä. Sateenvarjojen ruodot napsahtelevat ikkunaan.  

Sunnuntaina

Mulla menee hitaasti.

Löytöretkellä

Kiinnostavien kohtaamisten viikko. Valokuvia ja valokuvaajia. Välillä niin keväistä, välillä taas sadetta. Ihan kuin lupaus jostakin, tarkemmin määrittelemättömästä, mutta jostakin.

On ollut aikaa

Tarkoittaa sitä, että olen voinut lukea viisi vuotta sitten lahjaksi saamani kirjan - ilman että kaikki kaatuu päälle. Missä kuljimme kerran. 

Olen löytänyt roskiksista kukkia.