Lempeä sää. Tapasin sattumoisin Noëlle-nimisen ystävän, jonka syntymäpäivä tänään myös on. Löysin divarista lukemista. Lainaan kirjan takakannesta : "J'aime boire du champagne et devenir follement exaltée." Olkoon joulu juuri sellainen kuin tykkäätte, lempeä, levollinen, hilpeä, riehakas, exaltée ... sopusointuinen. Ajattelin mennä huomenna elokuviin. Noël, Noëlle : joulu ranskaksi.
Ompelin viisimetrisen taftihuivin. Maalasin kalansilmiä, täytin kalanmahoja. Kuuntelin Patti Smithin majesteettisen esityksen Nobel-tilaisuudessa. Korjasin maton. Lähdin syntymäpäiville puolukkakakku ja lanttulaatikko kainalossa, olutpakki toisessa. Stressi-ihottumaa esiintyy vasta yhdessä sormessa. Jääkaapissa ei enää pala valo. Lämmitin juuri eilen unohtuneen pannullisen teetä. Hyvää päivää kaikille.
Yhtenä päivänä kadulta pelastettua : -kuusi jalallista lasia ja karahvi -kuusi emalilautasta -kaksi kullanväristä kierrekynttilää -kaksi vanhaa rasiaa -englantilainen posliinilautanen -soppakulho ja pullo tärpättiä -kiekko mustaa pellavalankaa "nappeja ja kestäviä ompeluksia varten"
Sain lämpöhoidon kuumilla kivillä. Olin päiväpalalla upean pariskunnan luona. Tutustuimme kerran kaupan jonossa, nainen antoi tytölleni ruusun. Eilen tapasimme sattumalta kadulla. Onni.
Eilinen oli niitä päiviä, jolloin tehdään yht'aikaa pikkuleipiä, matematiikan tehtäviä, kirjallista selontekoa työharjoittelusta ynnä powerpoint-esitystä. Tähänkin päivään mahtui aika paljon.
Kun ei osaa kertoa itsestään ja tuotteistaan niitä tyhjänpäiväisiä tarinoita, joilla kaikki nykyään myydään. Kun koulujen lomat kestävät liian kauan. Kun, edellisestä syystä, aika menee jatkuvaan siivoamiseen, tiskaamiseen ja ruuan hankintaan.
Sain sydämenmuotoisen mantelileivonnaisen. Eilen. Tapasin ihmisen, jolla on kertomisen lahja. Tänään. Puistossa, auringossa, oli otettava pitkähihainen pois. Aloitin kirjan Salamurhaajien aika (Henry Miller). Miten ajankohtaista, miten terävää tekstiä.
Lokakuu pudotti lämpötilat. Ilahduttavia kohtaamisia, tuttuja ja tuntemattomia. Pääsen taas johonkin oppaaseen. Hassuja löytöjä pitkin katuja. Chasselas-rypäleet ja vienosti kupliva portugalilainen valkoviini. Parin viikon päästä,162 vuotta sitten, syntyi Arthur Rimbaud.
Sain nuhan Baudelairen silmästä. Raihnaisena koko viikon. Löysin Anna Ahmatovan kadulta. Menin näyttelyyn : Provoke. Japani on minulle täysi mysteerio.