Sateen jälkeen

Aurinkoa ruokapöytään.

Aamuisin valaisen itseäni kynttilöillä.

Ystävän sanat aamulla jäävät mieleeni koko päiväksi.

Syyskuu on ollut hyvä.

Syysilo

Väripeitto sadesäällä.

Taivahan talikynttilät, tai miten sen nyt sanoisi

Joskus tuntuu että asiat osuvat kohdalle(en) kuin taivaan lahjana. Niinkuin eriskummallisen perjantain päätteksi tapaamani ystävän ostamat pizzat. En olisi millään enää jaksanut miettiä ruokapuolta silloin. Kiitos, olet ihana !

Naapurin antamat vanhat pitsiverhot.

Korttelikirppis. Lähdin etsimään kynttilöitä, löysin kynttilöitä ja emalipurkkisarjan, johon sain kynttilävarastoni mainiosti mahtumaan. Muutaman kankaankin. Ehdimme nähdä kaiken, ennen kuin alkoi koko illan jatkunut kaatosade. Pääsimme sateensuojaan asuntoon, jossa ystävä asuu kissanvahtina. Tuli jälleen todistettua, että olen jokseenkin allerginen kissoille.

Joku oli heittänyt kadulle kasapäin kirjoja. Pelastin pikkuRobertin, Ranska-Espanja sanakirjan (tytär inhoaa espanjaa ...), muutamia muita kiinnostavia tai ehkä koulussa tarvittavia.

Kuinka voin kyllin kiittää.

Syysviileä on tullut, villapaita käyttöön. Ei ole valoa, eikä siis kuvia. Hyvää viikkoa silti.

Je suis sur un petit nuage

Nyt ei ehdi kuin pyörähtämään koneella. Mutta pyörähdellään sitten tässä hamosessa, jonka löysin kolmella eurolla rätei-ja-lumpui-kaupasta. Ihana aamu.

Yhtä juhlaa

Juhlittu : parvisänky valmistui, esikoinen täytti 18 vuotta, naapuri palasi kotiin ja tuli viinipullo kainalossa kylään ...

Suomesta tuli ystäviä.

Eestistä tuli ihania kuvia.

Tuli juotua liikaa aamukahvia tänään, kun oli ihan parasta seuraa.

Aurinko paistaa yhä.