dimanche 1 novembre 2015

Marras



Loman luonteessa ei tapahtunut radikaalia muutosta, mutta siihen ehti tottua. Tänään tuli mieleen sanat "sadan vuoden yksinäisyys". Ehkä ensi viikolla tapaan ihmisiä. Huomenna soi kello kuusi.

5 commentaires:

himalainen a dit…

Mulla puolittain vapaapäivä tänään, jotain töitä piti suorittaa, mutta tosi hidasta ja hankalaa. Lohdullista tuolla alla kun sanoit, että sait kurpitsan kuitenkin lomalla käsiteltyä. Jotenkin musta tuntuu nyt siltä, että kun saan pyykit koneeseen ja puhtaat sitten kaappiin, se jo suoritus. Että teen melkein tukkimiehen kirjanpitoa asioista, joita saan nyt tehtyä, kun on niin jotenkin nihkeää.

Marja a dit…

Pariisin kukallinen marras, kaunista.

SARI a dit…

Himalainen : sama täällä. Kaikki tuntuu menevän perin vaivalloiseksi tällä hetkellä. Menee liikaa aikaa ihan yksinkertaisiinkin juttuihin.

Ilona : jokunen kukkija siellä täällä, krysanteemi aukaisi muutaman kukan viikonloppuna myös. On aika leutoa, se on hyvä.

Kirjailijatar a dit…

Niin erilainen marraskuu kuin täällä. Tai no, täälläkin oli paljon aurinkoa ja värejä, nyt on tyyni harmaus. Josta kyllä pidän siitäkin, joten en valita. Toivottavasti sadan vuoden yksinäisyyteen on tullut jo joku.

SARI a dit…

Kirjailijatar : Joku - isolla jillä - taitaa olla vähän liikaa toivottu, mutta ihmisiä yleensä, joo. Lomalla tuppaa joskus erakoitumaan.