jeudi 24 avril 2014

Spleen de Paris

Vähitellen poismenevä nuhaisuus ja tukkoisuus. Tyttären kanssa työn alla Edgar Allan Poe, josta sujuva siirtymä Baudelaireen (ranskankieliset Poe-käännökset ovat hänen). Yllätyin heidän elämänkaartensa ja kasvonpiirteidensä samankaltaisuuksista. Löysin (todella - en tiennyt, että minulla oli ne) hyllystäni Les Fleurs du mal ja Spleen de Paris, toiselta nimeltään Petits Poèmes en prose, luin jälkimmäisen. Siivoamisen sijaan maleksin pihalla. Siman teon sijaan luin. Tiskaamisen sijaan istutin pari kasvia ja selasin vanhoja lehtiä. Taidan jatkaa samaan tapaan, on varsin haluton olo. Toisaalta, siitä ei ole suurempaa haittaakaan, lomaa on vielä muutama päivä jäljellä.

7 commentaires:

Hannele Ruusukummusta a dit…

Oikea asenne lomailuun...ehtiihän sitä loman jälkeenkin siivoilla..:)

Liivia a dit…

Minullakin hyllyssä Spleen de Paris. Täytyy kyllä myöntää, että tajunnut siitä paljon hölkäsenpöläystä...olen vissiin vähän juntti tuollaisen proosan kanssa. Pitänee perehtyä siihenkin, kun nyt on tämä kaikkeen perehtymisen kurssi korkealla.

Linnea a dit…

Pahan kukkien suomentaja Antti N. istuu usein aamuisin samassa ratikassa, kun menen töihin.
Pitäisikö pyytää nimikirjoitus kirjaan. :-)

SARI a dit…

Liivia : Niin, Spleen de Paris on Baudelairen itsensäkin mukaan proosarunoa "jossa ei ole päätä eikä häntää, koska kaikki on samalla kertaa pää ja häntä ..." Baudelairen ja Poen tekstien
(kieltämättä erikoislaatuisissa) tunnelmissakin on samankaltaisuuksia. Eräänlainen kaksijakoisuus haltioitumisen ja kylmäkiskoisen tarkastelun välillä. Näissä minun kirjoissani on runsas syventävä osio, joissa on yhtä ja toista lisätietoa.

Linnea : Pitäisi - ainakin siinä tapauksessa, että hän on kääntänyt runomitassa. Minusta on ihan käsittämätön suoritus kääntää runomitassa toiselle kielelle. Voisit kysyä myös mitä mieltä hän on runojen riettaudesta ja rienaavuudesta. Pahan kukista käytiin aikoinaan kaksi oikeudenkäyntiä em. syistä ja siitä määrättiin poistettavaksi muutamia runoja.

Unknown a dit…

Spleen de Paris munkin hyllyssäni eikä ole avautunut mullekaan. Tai olin aina luullut sitÄ toisenlaiseksi.
KIITOS muuten tÄtä kautta lÄhettämistÄsi JApani - aiheisista jutuista!

Kirjailijatar a dit…

Velvollisuudet on ihan blääh. Minäkin tein äsken pari tuntia töitä, eikä kyllä ollut kovin herkkua. Mieluummin olisin lukenut, kirjoitellut tai vaikka kävellyt tuolla kylmässä kevätilmassa.

Johanna a dit…

Aah, Baudelaire, tuo teiniaikojeni runoilija :) Pitääkin kaivaa oma Pahan kukkia taas esiin.