mercredi 17 novembre 2010

Tummanpuhuvaa


Tuntuu, että monta asiaa jää tänne kirjoittamatta, kun ei ehdi valoisaan aikaan ottamaan minkäänlaista kuvaa. Kuvaton postaus on aika tylsä.
Ostin eilen punakaalin, mielessäni että haudutetun punakaalin ohje pitäisi talosta löytyä. En ole koskaan tehnyt, enkä muista punakaalia syöneenikään. Tummanpuhuvaa ruokaa tummanpuhuvaan iltaan.
Mietin viimeviikkoista onnenhetkeäni. Istuin ystävän pyöreän pöydän ääressä, lämpimässä, hiukan hämärässä, kuorimassa paahdettuja kastanjoita. Oli niin täydellisen hyvä olla.
Mahtaisikohan jokaiseen viikkoon mahtua yksi onnenhetki ? Muulla tavoin positiivisia mahtuu useampikin, mutta sellaisia erityisiä onnenhetkiä ... on harvemmassa.
Vedin lapselta etuhampaat. Olivat siinä ollet roikollaan kummassa asennossa jo monta päivää.
Sain tällä viikolla postissa enkelikelloja.
Punakaalista tuli hyvä ruoka. Laitan ohjeen, jos joku tarvitsee.

1 commentaire:

Anonyme a dit…

Punakaalia olen vain raakana syönyt raasteen tapaan mutta kiinnostaa kokeilla ruokana. Laita resepti kiitos!
Ihana tuo lusikka kuva! Se on se marraskuun tummuus kun valtaa mutta silloin voi sytyttää kynttilän ja nauttia siitä. Kun on vähään tyytyväinen löytyy pieniä iloja jokaisesta päivästä.......
-Anne jolla pää vieläkin Pariisin pilvissä.....kun kuvasin siinä Sacre Coeur'n lähellä katuja ja tulit mieleeni yhden kaupan kohdalla...sen täytyi olla sellainen "rätei ja lumpui" kauppasi.....sitten kuvasin Lafayette'n seuraavaksi...tykkään vastakohdista.