Sain sydämenmuotoisen mantelileivonnaisen. Eilen.
Tapasin ihmisen, jolla on kertomisen lahja. Tänään.
Puistossa, auringossa, oli otettava pitkähihainen pois. Aloitin kirjan Salamurhaajien aika (Henry Miller). Miten ajankohtaista, miten terävää tekstiä.
Lokakuu pudotti lämpötilat.
Ilahduttavia kohtaamisia, tuttuja ja tuntemattomia.
Pääsen taas johonkin oppaaseen.
Hassuja löytöjä pitkin katuja.
Chasselas-rypäleet ja vienosti kupliva portugalilainen valkoviini.
Parin viikon päästä, 162 vuotta sitten, syntyi Arthur Rimbaud.
Sain nuhan Baudelairen silmästä. Raihnaisena koko viikon.
Löysin Anna Ahmatovan kadulta.
Menin näyttelyyn : Provoke. Japani on minulle täysi mysteerio.