Tänään tein porkkanakakkua

Porkkanat olivat vallan ilostuneet...

Eilen löysin mööpelin. Siitä tulisi tarpeellinen toinen kangaskaappi, kunhan vain keksisin mihin saan sen tuupattua. Pieni avohylly yläpuolella, kaappi alapuolella ja pienet väärät jalat. Maalintahrussahan se vähän on, mutta yritän putsailla.

Brysselin tuliainen

Oikein sievä ja tarpeeseen, sille oli koneessa hyvä paikkakin - ihanimmalta naapuriltani, 73 vuotiaalta vauhtinaiselta. Yksi lapsenlapsistaan on samanikäinen, kuin minun kaksoseni. Usein kuljemme koulumatkoja yhdessä. Oikein odotan niitä päiviä, hänen seurassaan on tosi hauskaa. Mainioin, suorasanaisin, reippain, energisin, kaikesta mahdollisesta kiinnostunein isoäiti, jonka koskaan olen tavannut. Hän on Pariisin kaupunginteatterin entinen lavastaja (?), décoratrice. ( Kunpa itsekin olisi tuon ikäisenä yhtä loistavassa kunnossa. ) Tämän koulumatkan mittaisen matkakertomuksen kuultuani tekisi mieli lähteä oitis Brysseliin katsomaan "kivisiä katuja ja kuin myrskyn jäljiltä sekaisin olevia laattajalkakäytäviä." Ja kuuntelemaan flaamin kieltä, jota kuulemma enimmäkseen siellä puhutaan. En ole varmaan koskaan kuullut.

Pari kassia

Kassipari.

Uutta

Vuorit ovat vetoketjun värisiä - paitsi näissä tässä alapuolella.

Séquences extraordinaires

Sain eilen vieraakseni blogini lukijan, kaimani, Oulun suunnalta -pikavisiitillä Pariisissa. Ihana yllätys, juttua olisi riittänyt pitempäänkin. Kiva, kun kävit.

Tänään tulee Iris kaupunkiin, kiva, kiva - suunnitellaan joku häppening taas yhdessä.

Olen uusiin ompeluksiini varsin tyytyväinen. Kuvia tulee, kunhan ilma kirkastuisi.

Kaiken lisäksi sain vihdoin hankittua uudet uunikintaat. Nyt ovat asiat mallillaan.

Kuva on upeasta luontokirjasta Retour à la Nature, jonka löysin joulun kantissa kolmella eurolla - siinä on kuvia Suomestakin ! Séquences extraordinaires on sen luvun otsikko, josta kuva löytyy.

Väriä maanantaihin

Tämä homma jäi eilen kesken.

Löysin essun.

Ostin aasialaisia pikanuudeleita, meikäläisittäin nuippoja, lapset kiljuvat riemusta. Kun en koskaan osta. Vähän hirvittää tuo mukana tuleva "mauste-", lähinnä lisäaine- ynnä arominvahvenne- yms. pussonen. Taitaa olla kiinalainen uusi vuosi käsillä, kun kaupassa oli kaikenlaista spesialiteettia. Oma lounaani oli linjoilla "tänäänsyönkaikkiviimepäivientähteetsuuhuni", ihan hyvää sekin oli.

Ei kohden koskaan

Ensin kuvat, sitten valitus. Joskus meinaa epätoivo iskeä. Meidän perheessä kun tuntuu ihan mahdottomalta sellainen olotila, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Kun tekisi töitä, joku haluaa puistoon - kun ollaan puistossa, joku ei pääse haluamaansa härveliin, jollain on huuli veressä, joku haluaa lähteä, joku haluaa jäädä - kotimatkalla, jollain ei ole niin paljon keppejä kuin toisella, joku kaatuu, joku ei jaksa kävellä - kotona, kun haluaisi imuroida LOPULTA siivotun huoneen, jollain on nälkä, jollain on jano - kun on ruoka valmiina, jollain ei ole nälkä, joku nukkuu, ja herää syömään, kun on jo syöty... ja sitä rataa. Tänään.

Puistossa oli pieniä tuoksuvia pensaita ja joitakin puita kukassa.

Hyvää alkavaa viikkoa.

Pääsin

Eilen parturiin. Liivian innoittamana voisin tehdäkin tukanleikkuuretrospektiivin. Taas olen jonkin aikaa näyttelykelpoinen.

Hyvä viikko vai ...

Miten sen nyt ottaa. Täällä on oksenneltu joukolla, koko eilinen päivä petissä ja jälkien siivoamiseen menee koko loppuviikko. No, muistin juuri että sellaistahan tammikuu yleensä on : vähitellen alkaa idiksiä ja materiaaleja kertyä, mutta töihin ei pääse käsiksi, kun ilmaantuu myös kaikenlaista muuta sälää. Tukanleikkuukin siirtyi, kun eilen en kyennyt menemään. Olisi sekin auttanut vähän...

Heikinpäivä

Karhu kääntää kylkeään.

Tuntuu keväältä.

Vaikka on hirmu pimeää ja sateista.

Mutta on LÄMMINTÄ ja voi aukaista ikkunat.

Mukava viikko takana, kun oli tuota visiittiä, tänään lähtivät.

Ystävä tulee ensi viikolla.

Aamulla löytyi kangas.

Amaryllis pukkaa jotakin.

Nyt kun vielä saisi työt käyntiin.

Päätetään, että tulee hyvä viikko.

Sunnuntai keittiössä

Keittiö- ja paperihommia vuoronperään, kumpikin tuli tehtyä.

Työtä ja huvia

Tänä aamuna ehdin kolmessa tunnissa aika mukavan kierroksen. M° Réaumur-Sébastopol, nauha-vetoketjukauppa.Ihastuin kukallisiin vinonauhoihin, toivottavasti käy tarkoituksiini.
Siitä sitten pinkaisin kävellen Strasbourg-St.Denis'n riemukaaren sivuitse Château d'Eau:lle pussikassikauppaan.
Sieltä piti sitten metrolla jatkaa kotiin, mutta linja ei kulkenutkaan "epäilyttävän pakettihavainnon" vuoksi. Metrovirkailija ehdotti bussia. Minähän en Pariisin bussilinjoista tiedä juuri mitään. Gare de l'Est rautatieaseman edestä lähteekin suora linja kotonurkille, numero 30. Hieno homma, pitäisi käyttää useammin : oikea sightseeing - suosittelen, vaikka päätepysäkille ( Trocadero ) asti . Matkalle osuu jos jotakin nähtävää : Barbés - Pigalle - Place de Clichy - Riemukaari - ja Eikka, ainakin.
Kiitos, epäilyttävä paketti, kiva aamu.

Tähän on tultu

Eli kaikki barrikaadeille. Ranskan koululaitos on menossa ties minne. Lyhyesti sanottuna virkoja vähennetään, ulkolukua lisätään, lapset, joilla on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia jätetään oman onnensa nojaan. Tämä jo leikkikoulusta ( joka sekin on uhanalaisena kokonaisuudessaan ) alkaen - puhumattakaan lukiouudistuksesta, joka nyt on lykätty vuodella eteenpäin, osittain ainakin koululaisten mielenosoitusten ansiosta. Nyt on luvassa kansallinen mielenosoitus lauantaina sekä mahdollisesti koulun "valtaus" viikon päästä. Hiukan huolestuttaa hallituksen ja opetusministeriön puuhat ja varsinkin lasten tulevaisuus. Tuntuu, että eriarvoisuus vaan lisääntyy - ne vanhemmathan, jotka voivat rahalla kouluttaa, laittavat lapsensa yksityiskouluun niinkuin täällä on tapana. Niissä on onnistumisprosentit huippuluokkaa ja eikä oppimisongelmista tarvitse paljon puhua. Mihin tässä joudutaan Maurelita ? Mielenosoitukseen kaikki kynnelle kykenevät, se lähtee Républiquen aukiolta huomenna 14h30.

Plus Parisienne - tu meurs ...

Löysin kevään kuvaston. Hienot kuvat. Niin pariisilaista baskereineen päivineen.

Oli hinnastokin mukana - halvin hommeli lähtee mukaan 99 eurolla, pikku rintarossi. Halvin vaate 240 euroa, tuo alakuvan alupaita.

Aamuaurinkoa

Sen nähdäkseen on nostettava nokka taivasta kohti. Näin paistoi yhdeksän maissa. Kevätaurinkohan se taitaa jo olla.

Haaste

Sain Piparmintulta haasteen kertoa kuusi satunnaista asiaa itsestäni. Tässä tulee, hiukan viiveellä - haasteeseen voi vastata kuka tahtoo ja ketä huvittaa :

1. Olen kai sielultani pula-ajan lapsi. Kun rikon kananmunia, liippaan ne aina sormella tyhjäksi. Raaputan raastinrautaan jääneet porkkanat tms. pikkulusikalla ensin näippäin, sitten noippäin. Syön kaupan pullapaperiin kiinni jääneen pullan ennen kuin heitän sen roskiin. ( Tytärkin sanoo, että kukaan ei varmaan tee tuollaista.) Noudatan myös tunnontarkasti kotitalousopettajan neuvoa : " Käytä kuminuolijaa, niin kuolet rikkaana. "

2. Aamulla tarvitaan ensimmäisenä prillit päähän ja villasukat jalkaan. Niillä vehkeillä löytyy sitten aamupaita. Yöpaitaa en osaa käyttää, se ahistaa.

3. Puhun, tai lähinnä lausahtelen, itsekseni kaikkialla. Taisi jäädä päälle, kun yhteen aikaan oli aina juttuseuraa matkassa - siis vauvoja. He kun tosiaan olivat mukana kaikkialla : kauppa-asioilla, verotoimistossa, viemässä isompia kouluun, ja missä nyt milloinkin.

4. Luen sotakirjoja, talvi- ja jatkosodasta, kun vaan käsiini saan. ( Jos jollakin on Jääkärikenraali Einar Vihma tai Iisalo Kärkeen tai jokin Reino Lehväslaihon kirja, vinkatkaa ... ). Tavoitteenani on Ihantalassa taistelleiden Nyrkkimiesten hermot. Vielä on paljon työtä.

5. Minulla ei ole ranne- eikä muutakaan mukanakulkevaa kelloa. En ole koskaan myöhässä. Joskus näen painajaisia, että olen.

6. Tykkään katsella ihmisiä työssä. Seuraan kaikenlaisten työmaitten edistymistä ulkosalla kulkeissani. Oli yhtä juhlaa, kun tuosta vastapäiseltä tontilta purettiin vanha, ja rakennettiin uusi, talo.

Hold On

Ratkon tässä löydettyjä sohvanpäällisiä kuntoon huomista pesulareissua varten. Tämä tuli mieleen. Kuunnelkaa ja fiilistelkää. Täydellisesti tämän päivän tunnelmat ...

They hung a sign up in out town
If you live it up, you wont
Live it down
So, she left monte rio, son
Just like a bullet leaves a gun
With charcoal eyes and monroe hips
She went and took that california trip
Well, the moon was gold, her
Hair like wind
She said dont look back just
Come on jim
(chorus)
Oh you got toHold on, hold on
You got to hold on
Take my hand, Im standing right here
You gotta hold on

Well, he gave her a dimestore watch
And a ring made from a spoon
Everyone is looking for someone to blame
But you share my bed, you share my name
Well, go ahead and call the cops
You dont meet nice girls in coffee shops
She said baby, I still love you
Sometimes theres nothin left to do

Oh you got to
Hold on, hold on
You got to hold on
Take my hand, Im standing right here, you got to
Just hold on.

Well, God bless your crooked little heart st. louis got the best of me
I miss your broken-china voice
How I wish you were still here with me

Well, you build it up, you wreck it down
You burn your mansion to the ground
When theres nothing left to keep you here, when
You're falling behind in this
Big blue world

Oh you go to
Hold on, hold on
You got to hold on
Take my hand, Im standing right here
You got to hold on

Down by the riverside motel,
Its 10 below and falling
By a 99 cent store she closed her eyes
And started swaying
But its so hard to dance that way
When its cold and theres no music
Well your old hometown is so far away
But, inside your head theres a record
Thats playing, a song called

Hold on, hold on
You really got to hold on
Take my hand, Im standing right here
And just hold on.

Työintoa s'il vous plaît ...

Jokohan se näillä aineksilla palautuisi.

Hassua, kuinka kangaskaapista löytyy ... mitä milloinkin.

Ihanimmat ...

... jämälankavillasukat, äidin tekemät.

... karkkituliaiset Suomesta, ja kirja- ja ruisleipä- ja hapankorpputuliaiset myös.

...auringonpaiste, vaikka pelakuut taitavat olla mennyttä kalua.

Ihaninta on, kun tulee sukulaisia tai ystäviä kylään.

Malli Cajander

Karhu nukkuu, karhu nukkuu, hiljaa pesässään ....

Kukkasia pukkaa ikkunoihin täälläkin.

Tammikuun ikkunassa on jonkinlainen karhun talviuni - teema. Heikinpäivä 19. tammikuuta on ( lukeman mukaan, Mysi Lahtisen Juhlat - kirjasta ) talven puoliväli ja karhun kyljenkääntöpäivä. Saavat rauhassa nukkuakin siihen asti, ikkunoista ei oikein näy läpi.

Pakkasta Pariisissa

Pienestä ilosta tuli näin iso, kun on tuolla ikkunassa kylmässä saanut olla. Yli kuukauden siis jo kestänyt.

Nyt on Pariisissa pakkasta seitsemän, kahdeksan astetta. Aika harvinaista pakkanen täällä on. Tällaisilla keleillä minulla on ulkona kuuma ja sisällä kylmä. Hirmusti en viitsi sisällä lämmittää, mutta ulkona on liikuttava liukkaasti, että ehtisi kaiken, ennen kuin pitää lapset hakea syömään ja kauppa avata. Niin tänäänkin : kahden kauppareissun lisäksi piti vielä tehdä kolmas, kun oli niin hyviä tarjouksia ... Kaksi kiloa omenia, kaksi kiloa appelsiineja, kaksi kiloa sipulia, viisi kiloa perunoita yhteensä alle viisi euroa. Hiki tuli kanniskellessa. Vielä olin aamusella auttamassa koulussa galette-talkoissa.

Kotonakin tehtiin vielä. Kaikki tuntuivat saaneen tarpeeksi herkkuja : torttua ja glögiäkin jäi, viimeistä joulutryffelipussia tuskin avattiin. Eli loppiainen oli ihan paikallaan. Huomenna taidan tehdä perunarieskaa, kun tuli hankittua tarpeita ...

Galette des Rois

Syötiin juuri jonkinlainen lomanpäätös- ynnä loppiaisillallinen. Piti tehdä Vanhanajan vasikanpaisti, mutta lihakaupassa ei ollut - tyydyin Katajaiseen pääsiäis(!)lintuun Mysi Lahtisen malliin.
Jälkiruuaksi Galette des Rois, perinteinen loppiaisherkku kolmen kuninkaan muistoksi. Sen sisään piilotetaan onnea tuottava fêve, joka nykyään on kaikkea muuta kuin papu. Yleensä pieni posliininen seimihahmo - mutta tämäkin homma on niin maallistunut, että ostetusta tortusta voi löytää vaikka Paavo Pesusienen. Meillä oli tänään vuorossa kirppikseltä löydetty Suomi-pukki.

Se, joka kapistuksen sitten palasestaan löytää, kruunataan kuninkaaksi. Lapset tekevät usein tortun koulussa. ( Kuudes päivä ei ole Ranskassa pyhäpäivä, loppiainen on siirretty sunnuntaiksi - almanakassa se oli siis tänään. ) Taidetaan panna leipomukset uusiksi tiistaina, muruakaan ei jäänyt. Hauska, meille täysin adoptoitu, ranskalaisperinne.

Tässä ohje :

pohja :
500g voitaikinaa

täyte :
125g ( n. 2 dl ) jauhettua mantelia
125g (n. 2 dl ) tomusokeria
2 keltuaista
2 valkuaista
50g voita
1 tl vaniljasokeria

voiteluun :
muna

Sekoita tomusokeri ja keltuaiset. Lisää jauhettu manteli, kevyesti vatkatut valkuaiset ja pehmeä voi. Mausta vaniljasokerilla.
( Kauli voitaikinasta kaksi pyöreää levyä. ) Nosta taikinalevy leivinpaperilla vuorattuun torttuvuokaan. Levitä täyte sen päälle. Käännä ylimääräinen reuna täytteen päälle, voitele reuna munalla ja nosta päälle kansilevy. Painele reunat kiinni. Pidä hetki viileässä ennen paistamista.
Voitele torttu munalla, vedä pintaan veitsellä ristikoita. Paista 225° C : ssa noin 45 minuuttia. ( Minun uunissani paistoaika noin tunnin : ensin ylemmällä tasolla parikymmentä minuuttia, että pinta saa väriä, sitten alemmalla tasolla leivinpaperi päällä, että täyte kypsyy. Täyte ei saa olla velliä. )

Herkullista Loppiaista !