mercredi 31 mars 2010

Äkkiä menee ...


Viikot meinaan. Jäi rairuohokin kasvattamatta tänä vuonna. Sain pääsiäispostia, sydäntä lämmitti. Ja muuta tärkeää ja kiireellistä. Eli nyt tulee pari päivää sen luokan menoa, että taitaa ompelut jäädä toistaiseksi. Jos sitten pääsiäinen olisi rauhaisa, siinähän on vallan maanantaikin lomaa - huomasin. Siihen asti : Que la Force soit avec moi.

mercredi 24 mars 2010

Vaaleansinistä


Eilen tuli mieleen tämä. Taisi koko talo kuulla, kun pesin ikkunoita. Sitä soitettiin koulun aamunavauksessa toisinaan, kai juuri keväisin ...

mardi 23 mars 2010

Viime päivinä


Koulun johtaja sanoi : " Madame, housunne ovat revenneet. "
Korjasin yhdelle Karjalan tytölle nahkahametta, ja aina vaan siitä löytyi kuttelo.
Oltiin koko likkalauma kaiman luona tupaantuliaisissa. Oi että, kun oli ihanat juhlat ja juuri kun tunsin olevani juhlien tarpeessa !
Riittävien unien jälkeen istuin kolmisen tuntia tuulessa, puistossa ja luin Jänkäjääkäreistä.
Ompelin muutamia tyynyliinoja.
Aurinko helottaa taas, tänään on pienimpien koulussa lakkopäivä. Jos tekisi joitakin kevättöitä. Keittiön jalkalistassa asustaa taas saunamaijoja.


mercredi 17 mars 2010

mardi 16 mars 2010

Valoa, lämpöä, aurinkoa !


Mitä hän tekeekään, siinä on aimo annos kaikkea tätä. Loistavaa päivää kaikille!

lundi 15 mars 2010

Tourbillon de la vie


Tuli niin autuas olo tuosta viime viikon touhuilusta. Päälle päätteeksi istuin sunnuntaina kirkossa kuuntelemassa kuorolaulua. Ei ollut sekään mikään suunniteltu juttu, vaan ihana sattuma.
Että taidan jatkaa samaan malliin. Aamupäivällä koululuokan kanssa Musée d'Histoire Naturelle
En ollut aikaisemmin käynytkään. Upea paikka. Upea ilmakin.
Siitä sitten menoa iltaan asti, töihin en ehtinyt, muuhun kyllä.
Nykyään elo on kohtaamisten, tapaamisten, mahdollisuuksien, tunnelmien, pyörrettä. Hyvää sellaista. Huomaan olevani tekemisissä päivän mittaan paljon ja mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. Ja pitäväni siitä jongleerauksesta suunnattomasti. Kai se on tämä kevätkin. Ebullition, effervescence, agitation, exaltation ...

mercredi 10 mars 2010

Mihin tämä viikko menee ?

Siihen että teen kaiken toisin, kuin piti. ( Koulu alkoi niin kuin piti. )

Maanantaina niska meni jumiin.

Ostin kalanmuotoista ruokaa, kun oli halpaa. Ei mennyt kovin paljon aikaa ruuanlaitossa.

Vietin hauskan illan Pariisinvisiitillä olevan ystävän kanssa. En pessyt hampaita, menin nukkumaan.

Tiistaina en aukaissutkaan kauppaa, vaan lähdin yhden koululuokan kanssa Suomi-instituuttiin katsomaan Tuula Närhisen näyttelyä - ihan vaan lennosta, kun vein omat lapset kouluun.

En katsonut lasten kanssa Nouvelle Staria, menin niska jumissa nukkumaan.

Joku soitti sitten kiukuissaan tänään, että miksi en ollut paikalla, kun ilmainen turvallisuusjärjestelmän kustannusarviointi oli sovittu. Sanoin, että en sitä alunperinkään halunnut, mutta kun melkein pakotitte sen tapaamisen sopimaan ... itse asiassa muistinkin sen vasta, kun tulin näyttelystä ja olin ihan tyytyväinen, että en ollut paikalla.

En tiskannut, vaan menin lääkärille jonottamaan lähetettä niskahoitoon. Menin niskahoitoon epätavalliseen aikaan, laitoin lapun oveen. Helpotti vähän.

En vaivautunut soittelemaan kenellekään hankkiakseni lapsen kouluun unohtaman tehtävän. Kirjoitan viestin opettajalle.

Löysin sievännäköisen vanhan peilikaapin, en taidakaan antaa sitä sekatavarakauppiasystävälleni. Katsotaan, kun on pesty, jos sille löytyisi paikka tästä kodista.
Tosi tarpeeseen löysin sattuman oikusta talon kellarista vanhan postisäkin, se pääsi valkopyykkiin.

Ei pitänyt postata ollenkaan, kun tyttärellä oli kone matkassa, mutta tässähän sitä tuli kumminkin - ja pitkästi.

Laitan jälleen helppoa ruokaa ja enkä tiskaa huomennakaan, vaan menen aamiaiselle ystävän kanssa. Arvatkaa kenen ?

Tiedoksi pariisilaislukijoilleni : Liivian uusin korttisarja saapui Kotiin.
Pour mes lecteurs parisiens : la nouvelle serie de cartes postales de Liivia est disponible chez Koti

samedi 6 mars 2010

Huomioita



Kun nousee yhdentoista aikaan, saa aurinkoa aamupalapöytään ja vielä suihkuunkin - mutta tiskit jää tiskaamatta.
Naapuri sanoi eilen : Miksen mä koskaan suukottele sua ? Tästä lähtien suukottelen joka päivä ( vai oliko se joka kerta ). No helkkari soikoon, kyllähän se minulle passaa !
Kaima kävi kylässä. Niinkuin sanon lapsille : kaikkien minun ikäisteni suomalaisten nimi on Sari.
Rakennusmiehet saavat piakkoin työnsä päätökseen. Tulen kaipaamaan heitä. On niin mukava herätä ja tehdä töitä, kun toiset ovat vieressä hommissa myös.
Huomaan, että minua ei enää saa panikeeraamaan paljon mikään. Tuli mitä tuli, keskityn yhä voimallisemmin tähän hetkeen.

mardi 2 mars 2010

Parfois je rêve d'une petite vie tranquille ...


...mais je crois que je ne suis pas faite pour ça. Tällainen lause tuli mieleen tänä aamuna. Käännös : Joskus haaveilen rauhaisasta pikku elämästä, mutta luulen että minua ei ole tehty sitä varten. Hohhoijaa.
Eilen tuli rehkittyä ikkunat puhtaiksi molemmin puolin. Ja myrskyn jälkeen ollaan saatu nauttia auringosta. Ostin juuri fenkolia, terveiset Himalaiselle. Oli niin halpaa, 99 senttiä kilo. Illalla sitten istun paistinpannun vieressä ja odottelen. Mitä tuleman pitää.
Loma on tuonut kuvioihin vaikka millä mitalla kummallista asiaa hoidettavaksi. Hyvä niin, ehkä ne juuri lomalla saa helpommin hoidetuksi. Tiedä häntä, loppuviikko näyttää.