Tein kirjekuoria löydetystä tapetista. Ensimmäiset prototyypit pakkauksineen. Tykkään välillä leikkaa-liimaa-askartelusta. Pitää tehtailla lisää. Eilen illalla pääsin Suomi-instituuttiin elokuviin. Raja 1918. Hyvä ja vaikuttava elokuva. En ole ollutkaan elokuvissa noin kolmeentoista vuoteen. ( Joululomalla käytiin katsomassa Niko -lentäjän poika. ) Enkä Instituutissakaan yli kahdeksaan vuoteen, silloin olin puvustanut koreografiystäväni Kalevala-aiheisen esityksen.
Tällaista ohjelmistoa olen sinne odottanutkin : kymmenen elokuvaa ja dokumenttia Suomen historiasta. Joukossa on monta, joista olen Suomessa lukenut - ja jotka olisin halunnut nähdä. Näitä tiistaisessioita ei auta päästää ohi. Suurkiitos uudelle johtajalle Marja Sakarille.
8 commentaires:
Siellä se johtaja muuten kans vaihtuu kuin pipo päässä.
Mutta mitäs tuosta.
Olen aikoinaan katsellut Suomi-instituutissa jotain Kaurismäkiä, mutta ihan totta että tällainen kuvailemasi kaltainen ohjelmisto on hyvin tärkeä myös.
VArmasti saa ihmisiä liikkeelle.
Kirjekuoret on hyvä idea ja olet kauniisto toteuttanut.
Ilmeisesti kolmen vuoden välein vaihtuu - en ole niin seurannut. Eilen tosiaan oli tupa täynnä. Hyvä juttu, ranskalaiset eivät kovin paljon Suomen historiasta tiedäkään.
Hei, sinulla on mielenkiintoinen blogi ja kauniita kuvia.
Kirjekuoresi olivat kivoja.Itsekin on joskus tullut ystävänpäiväkirjekuoret tehtyä vanhasta vaaleanpunaisesta tapetista.
Tyylikkäitä kuoria, samoin nuo sulkijasi!!!
En pysty minäkään laskemaan kuinka monta vuotta on edellisestä leffassakäynnistä. Kauan.
Pitäisi varmaan, on kaksi vanhenevaa lippuakin olemassa...
Tervetuloa Solen !
Liivia : sulkijat ovat sellaisia tarraympyröitä, joita voi ostaa arkeittain kassipussikaupasta, leimalla saa siihen koti-tekstin.
Nuo kirjekuoret on tosi hyvännäköisiä.
Aivan upeat kuoret.
Mä katsoin hiljan kanssa tuon Raja 1918 ja se oli hyvä. Suomessa osataan nykyään tehdä todella hyviä elokuvia.
Enregistrer un commentaire