Näin eilen Seppo Rustaniuksen dokumentin Uhrit 1918. Itken taas tuota vääryyttä. Mikä ihmisiin silloin meni, kun alkoivat luulla, että maan asiat järjestyvät lahtaamalla köyhät, nälkäiset ja työttömät ? Ja lopuksi vapauttamalla tappajat kaikista syytteistä. Jäljelle jääneiden täytyi jatkaa elämää, josta ei mitään ollut jäljellä, teloittajien ja teloituspaikkojen läheisyydessä. Nöyränä ja hiljaa.Sukuni on Längelmäeltä. Isopappani oli vankina Tammisaaressa, josta tässä kirjan otteessa puhutaan. ( Viljo Sohkanen : Punakaartilaisen päiväkirja, Weilin+Göös 1967 )
8 commentaires:
Nuo on kyllä niin rankkoja asioita.
Mieheni isoisä laitettiin hautaan eläviltä, kun sattui olemaan punainen, niinkun moni täältä päin.
Oletko muuten lukenut Kjell Westön Missä kuljimme kerran?
En ole lukenut.
On ne olleet aivan käsittämättömiä asioita. Tuotako se teetättää kun viha pääsee valloilleen, ihmisyys unohtuu kokonaan?
Kannattaa muuten lukea tuo Westön kirjan samoin kuin Sillanpään Hurskas kurjuus.
Aivan karmivia tapahtumia. Ei niitä haluaisi todeksi uskoa. Kuuntelin viime vuonna kaksi aiheesta kertovaa kirjaa - Täällä Pohjantähden alla 2:n ja tuon edellä mainitun Westön kirjan. Molemmat erinomaisia.
Eräs melko vastikään Suomeen muuttanut tuttu kertoi miten heille oli kielikurssilla(suomenkielen siis) näytetty jotain vanhoja elokuvia kansalaissodasta. Kun tarkemmin kyselin, kävi ilmi että kyseessä oli joku aikansa propagandafilmi siitä miten valkoiset "pelastivat Suomen".
Yritin tuttavalleni selittää että sellasessa elokuvassa ei ole totta nimeksikään, mutta eihän nyt tämmöistä tyttöä uskottu, kun kerran oppitunneilla on elokuva näytetty ja vielä opettajakin on Mannerheimin sankaruutta julistanut. Aika uskomatonta.
Kiitos kirjavinkeistä. Pitää laittaa ylös kesää varten, Suomesta etsittävien listalle.
"Mikä ihmisiin silloin meni, kun alkoivat luulla, että maan asiat järjestyvät lahtaamalla köyhät, nälkäiset ja työttömät ?"
Olen pahoillani pappasi ja kaikkien muidenkin sotauhrien vuoksi. Ihmiset osaavat olla julmia toisilleen ja ova valmiita tappamaan milloin minkin syyn vuoksi. Punaisia tosiaankin kohdeltiin raa'asti vankileireillä, teloitettiin tai näännytettiin nälkään suuri osa vangeista. Sukuni on kotoisin seudulta, jossa sisällissotaa ei käyty. Siksi minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta tapahtuneesta, kuten sinulla.
Joskus olen kyllä miettinyt sitäkin, että koko sisällissota olisi vältytty, mikäli Suomessa ei olisi ollut niitä, jotka rupesivat puuhaamaan vallankumousta tänne. Mutta minä olenkin taipuvainen jossitteluun, eikä jälkiviisaus paljon lämmitä, kun kärsimykset ovat kovat. Vasta viime aikoina Suomessakin on entistä ennakkoluulottomammin tutkittu sekä punaisten että valkoisten toimia 1918 aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat alkaneet puhua ja kirjoittaa tapahtumista entistä vapaammin. Johan on ollut aikakin.
Myös Leena Lander on kirjoittanut sisällissodasta kirjassaan Käsky. Siitä on tehty samanniminen elokuvakin.
Celia : onneksi pääsen senkin elokuvan näkemään täällä maaliskuussa !
Enregistrer un commentaire