jeudi 5 mars 2009

Le bonheur est dans le pré

Oli niin kesäiset kuosit, että oli pakko ostaa tuolta rätei-ja-lumpui-kaupasta.
Otsikon sanoilla alkaa tämä runo, sen niminen elokuvakin on tehty jokin vuosi sitten. Lukekaapa ja kuunnelkaapa tämäkin, ihana runo kahdesta etanasta matkalla hautajaisiin - lapset ovat lukeneet koulussa - iloksi se sitten muuttuu. Tämäkin annettiin kerran koulusta opeteltavaksi - itku pääsi, kun luin sen loppuun.

6 commentaires:

Hilja a dit…

Voi toi lehmäkangas on hieno! Onko se flanellia, näyttää nukkapintaselta?

SARI a dit…

Joo, flanellia - se on pyjamantakki.

Liivia a dit…

Ihanankamala lehmäkangas!

Mä en ole vielä oikein löytänyt kunnolla runoja. Vaatii keskittymistä vissiin liikaa:)

Anonyme a dit…

Mahtava lehmäkangas!

Runoista tuli mieleen, että mun piti alkaa muistella niitä lukion aikaisia ranskan läksyjä...

AnniKainen a dit…

Hauska lehmäkangas. Minäpäs vilautan omaani tässä joskus.

Ai mikä harmi ja häpeä kun ei osaa ranskaa. Se on jotenkin niin hieno kieli. Sujuvasti kyllä kuuntelen sitä eli kiitos lorulinkeistä :)

violet a dit…

Toi viimeinen on ihan kamala. Tai siis niin surullinen runo. Mietin joskus miksi meidänkin pojat joutuvat opettelemaan usein niin kauhean traagisia runoja ....

Pienemmän päähän ei jää mikään, isompi pystyy ihmeekseni painamaan päähänsä vaikka miten pitkiä riimejä.


Mun pitää tutkia jos tuolla olisi sellaisia joita pojillekin tulee tehtäväksi. Voisi auttaa kun kuuntelisi myös.