jeudi 9 octobre 2008

Aitaa sarka ja aitaa kaks ...

Tässä huseeratessani ikkunoitten kimpussa pari päivää, ohikulkijat sanoivat : " Vous ne vous arrêtez jamais de travailler." "Vous êtes toujours souriante, vous ne vous plaignez jamais..."

Tosi on, että tykkään työnteosta, että yritän hymyillä, olla valittamatta, murehtimatta, katkeroitumatta ... olla tyytyväinen.
Tosi on myös, että ajattelen heitä - isoisovanhempiani - joka päivä. Verrattuna siihen, mitä he ovat kestäneet, omat huolet tuntuvat niin mitättömiltä.

Nämä kuvat ovat minulla ompelukoneen päällä, käden ulottuvilla, samassa kirjekuoressa kuin tämä runo. Siinä on koko elämä.

Taidanpa linkittää sen tuohon viereen.

Aucun commentaire: