With Love

On jotenkin sellainen olo. Eilen soitti ystäväni, joka yllättäen olikin Pariisissa. Siinä puhellessa katsahdin ikkunasta ja näin, että toinen hyvä ystäväni palasi juuri lomalta. Ja sitten vielä Marika astui ovesta ! Ja ojensi lahjan, with love. Loppukesälle, teille kaikille, yhdessä tässä me ollaan - niin kuin Himalainen ihanasti kirjoitti jokin päivä sitten. Hiljalleen tuleva arki tuntuu hyvältä.
Ei haittaa pieni sadekaan.

Eikö olekin kuin Nyytin ja Tuitun simpukka tuo ?

Kaikkea ne ihmiset ...

...heittävät menemään. Niinkuin tämän mekon ja tuon villapaidan, käsintehdyn. Kyllä niihin ihan pesu vain riitti. Mekosta poistin kiristysnauhat lantiolta. Villapaidasta purin pois korkean kauluksen - en kestä korkeita kauluksia. Kuivuminen kesti aika kauan, villa on sataprosenttista.

Yhtä ja toista on nykyään pitkin katuja : kangasta, mattoja, mööpeleitä ... on tullut osuttua sopivasti paikalle. Pestävää kyllä on kertynyt.

Elokuuta

Olen ollut nettipimennossa - ihan niin kuin viime vuonnakin tähän aikaan. Siis elokuuta sekin, ihan normaalia.

Olen siivonnut, järjestänyt, tiskannut, pessyt pyykkiä, hoitanut paperiasioita kaksi vikkoa yhteen menoon. Ostanut virkkuukoukun, jolla voi mahdollisesti virkata matonkudetta. Ollut ulkomailla Pariisissa eli herännyt aikaisin ja mennyt hoitamaan asioita sellaisiin maisemiin, joihin ei muuten tule mentyä. Ihmetellyt kaikkea. Pessyt ennen lomaa löydetyn korttitelineen, siihen tulee todennäköisesti tällä kertaa muuta kuin kortteja. Purkanut pari mööpeliä ja sovittanut pari uutta tilalle. Nyt on muutama nurkka saatu uuteen uskoon. Vielä on hommia, mutta tänään oli kuuma ja olo on huomattavasti parempi, oikeastaan loistava ! Kaksi viikkoa siihen meni.

Tässä linkki edellisen postauksen lintuseinän tekijän sivuille.

Lomaltapaluublues

Ihan täysillä. Sataa kaatamalla. Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen. Minulla on Laiho-essu Lohjalta.

Tuntuu siltä, kuin tässä samassa paketissa olisi kymmenen eri ihmistä. Yksi niistä jäi sinne laiturinnokkaan istumaan, ne yhdeksän muuta elävät kukin omaa elämäänsä isompine ja pienempine huolineen. Yksinkertaiset ajatukset ovat tyystin hävinneet. Tässä sitä vaan räpiköidään.

Löysin viikolla varastostani korttisarjan Onnen ABC. Tanja Aholan ja Ninna Kuismasen samannimisestä valokuvanäyttelystä vuodelta 1995. Hetken piti miettiä ennen kuin muistin, mutta muistin kuitenkin. Mitähän heille kuuluu ?

Ispiraatiopinoja yms.

Kirppislöytöjä, Tampellaa ja muuta kivaa. Pestyjä matonkuteita, mummuni leikkaamia. Niille on keksittävä jotakin käyttöä, eihän tehtyä työtä sovi hukkaan panna. Vanhoja lehtiä : Uusi kuvalehti -60 ja -61 vuosikerrat löytyivät aitan alta ja Seuroja vuosilta -65 ja -66, olikin hienoja kansia. Vanhoja lestejä, pappani oli suutari.

Laiturinnokassa

On niin ihanaa.

Oleilla, puuhailla, katsella, kuunnella, mihin aikaan tahansa ja millä säällä tahansa.

Pyöräily on parasta

Läpi metsien, halki peltojen, ohi talojen, jotka ovat aina siinä olleet. Katsomaan kulmakunnan ainoita lehmiä. Tervehtimään hevosia. Uimaan joessa. Siellä lentelevät tummat neidonkorennot, jotka loistavat auringossa.

Loma oli hyvä

Lämpöä, lämpöä, lämpöä

Sinitaivas ja suomalaiset pilvet, niitä ei ole muualla

Joutsenet, tukkakoskelot, sorsat ja kuikat poikineen

Markkinoita ja kirpputoreja

Uimista - pienimmätkin oppivat !

Saunomista

Sukulaisia ja ystäviä, mukavia ja ihania

Aamupalaa ulkosalla joka päivä

Yksinkertaisia ajatuksia

Inspiraatiota

Vanhoja tavaroita

Koivunlentokoneita

Auton radiosta kuului Pienenä tyttönä, pienenä tyttönä, pienen pienenä tyttönä ...

Perhosia, paljon

Ja vielä paljon muutakin.

Suomen kesä parhaimmillaan

Oli kamalaa lähteä.

Eilen vielä soudeltiin tuolla ja leikittiin savessa. Suvessa.

Kyllä sitä aina jotenkin itsensä saa valmiiksi lähtöä varten - eikä kotonakaan mitään suurempaa katastrofia odottanut. Kai minulla taas voimat riittävät vuodeksi. Loma oli hyvä, lisää huomenna.