mercredi 18 novembre 2009

Mustavalkoista


Tänään sain Ranskansuomalaisen, jossa oli juttua minusta ja kaupasta - ja muutamista muistakin suomalaisista putiikeista Ranskanmaalla. Siinähän me ollaan Iriksen kanssa kuin kaksi marjaa. Liivian verhoista muistui mieleen tuo kangas, tein siitä muutaman sydämen.
Tuo minun lähinaapurini ei ole mennyt talviunille. Se vaan sinnittelee, vaikka sade repii verkon aina silloin tällöin. Joskus näyttää käpälät aika kankeilta.

7 commentaires:

Liivia a dit…

Ei voi olla totta että tuossa on oikea hämis. Luulin, että olist fotoshopannut päälle tuo ötökän.

Tuo sun ruutukangas on vielä kivempaa kuin mun.

Mimmi a dit…

Kaunis sydän. Jotenkin jouluinen, ja ei siltikään vielä liian.

Haarukka a dit…

Tämä ei liity mihinkään, mutta kiinnostaisi tietää, sekoitteletko siellä Ranskassa glögiä? Etsiskelen blogissani hyviä ohjeita...

violet a dit…

Terveisiä vaan lähinaapurille! Ihan kuin olisi vielä kasvanut siitä kun syyskuussa tavattiin!

Sari a dit…

Liivia : en osaa fotoshopata ;)

Mimmi : niin minäkin ajattelin.

Haarukka : sekoittelenpa hyvinkin, laitoin ohjeen tulemaan.

Violet : niin, reilut pari kuukautta se on tuossa ahkeroinut.

Pupuce a dit…

Heippa! Tulipa hyvä mieli, kun luin sen jutun. Kiva lukea jotain lehteä Ranskassa ja sanoa miehelle, että mie tunnen tuon! :)

Sari a dit…

Pupuce : kiva ! Siis ihan niinkuin silloin viimeksi, kun minä luin sinusta ;)