mardi 17 novembre 2009

Erikoisuudessaan kiva

Tämä päivä. Erikoisuus johtui siitä, että kaasumittarini tultiin vaihtamaan - johonkin aikaan aamulla. Se vaihdetaan joka 20. vuosi, siis tänään. Täytyi olla passissa, ei voinut hoitaa hommia niin kuin piti. Hoidin niitä sitten ruokapaussilla. Äiti soitti.

Alkuiltapäivästä etsin munkkieliksiiriä. Naapuri kutsui teelle, kun menin hakemaan puikkoja lainasta. Ystävä soitti. Pääsin tekemään, tuli idis ja oli lähdettävä hakemaan lapsia koulusta.

Ihanin asiakkaani kävi, edellisestä kerrasta olikin melkein vuosi - siis viime joulukuusta. Ihailen häntä, 95-vuotias nainen, joka asuu yksin tässä lähistöllä. Hänen tyttärensäkin käy joskus, kerran juteltiin aika tovi.

Pääsin tekemään ja olen tyytyväinen. Näitä pakkauksia olen miettinyt jo monta päivää, enkä ole viitsinyt ruveta tekemään - kun ei ole ollut idistä. Kierrätin vielä vanhat joulumyyjäismainokset käyntikorteiksi, leimasin on hyvä peli.

Eilen tuli ystävä käymään, yllättäen. Tai siis, olin jotenkin aamupäivällä aavistellut hänen tulonsa vaikka en tiennyt hänen Pariisissa olevankaan. Sellainen on hyvä tunne. Hän on hyvä ihminen.

Tällaisia ovat päivät, joina tuntuu ettei saa juuri mitään aikaan. Erikoisia, mutta lopulta kivoja - ja tarpeellisia.


5 commentaires:

violet a dit…

Pakkaukset on kivoja ja toi KOTI kruunaa kaiken!

"Johonkin aikaan päivästä" -asioita tulee aina mullekin ja silloin ei torpasta poistuta, tosiaan;-)

Liivia a dit…

Hyvän näköiset pakkaukset tosiaan! Tykkään kovasti.

isoinpapu a dit…

Marraskuussa on jotain tällaista tyynen olemisen meininkiä. Siis ettei haittaa vaikka ei saa paljon mitään aikaiseksi. Ja kuitenkin ikäänkuin tekee jotain kokoajan.

Pakkaukset on hienoja. OI!

Heidi a dit…

Kaksi kohtaa tekstissäsi tuntui sydämessä asti: ihanin asiakkaasi 95-vuotias nainen ja se, että aavistit ystäväsi tulon, vaikka et edes tiennyt hänen olevan Pariisissa.

Olen tässä jonkin aikaa miettinyt, että onkohan Suomesta kirpparilta ostamani laukku sinun kättesi jälkeä. Taidanpa laittaa sulle kuvan meiliin joku päivä. Laukussa ei ole (jäljellä?) mitään tietoa valmistajasta.

Sari a dit…

Kiitos kaikille. Noin yksinkertainen juttu, ja tosiaan aika kauan oli mietintämyssyssä ja ties missä hautomossa, ennen kuin edes aloin paperia leikata. Hidas hämäläinen vissiin.

Heidi : joo, ihmeellisiä asioita minunkin mielestäni. Pikku koti-merkki ompeluksissani yleensä on, mutta ei tiedä - lähetä vaan kuva.