Tuossa kahvilan ulkopöydässä istui vanha mies yksin keppeineen, mustine baskereineen ja viinilaseineen - niin pariisilaista - ja kun mentiin ohi, hymyili kauniisti ja lausahti : "La vie en rose." Täytyy siis mainita, että yhdellä tyttärellä oli vaaleanpunainen takki, mutta kuitenkin ...
Näin pyhäinpäivän aamuna haamuiltiin siis hautausmaan muurien takana ... Cimetière de Montmartre on tuossa ihan nurkalla, tällä puolella ei vaan ole sisäänkäyntiä.
1 commentaire:
Siellä varmaan Gainsbourgin haudallakin kävi kansaa (tai käy ne muutenkin kuin pyhäinpäivänä;-))
Ihana ukkeli se teidän La vie un rose -miehenne.
Tuli samaan tapaan hyvä mieli tästä kuin kerran kun yksi ihana vanha mummu tokas mulle (kun molemmat lapseni itkivät kuin Madeleine..)että
"elle est pas belle la vie?" - ja iski silmää päälle.
Enregistrer un commentaire