vendredi 11 septembre 2009

Myöhään menee


Mm. keitän kurpitsahilloa, ompelen välillä, yksi sairastaa kotona, tukka on leikattu - olen taas minä.
Näillä nurkilla asumisen parhaita puolia on, että leipäkaupasta voi vielä puoli yhdeksän pintaan illalla saada käteensä uunikuuman leivän ( kymmeneen asti auki ). Tai, että silmälaseihin saa heti, ilmaiseksi, uuden osan aamulla pudonneen tilalle. Tai se, kun ystävä naapurista tulee katsomaan sairasta siksi aikaa, kun vien toiset kouluun ja käyn kaupassa.
On myös aika mukava tietää, että joku on koko vuoden ajatellut minua ja syksyistä hillopurkintarvettani : sain lahjoituksena kolme laatikollista puhtaita, hyvin järjestettyjä purkkeja.
Meillä on hiiri. Se kurkisti äsken suihkukaapin takaa, kun söin aamupalaa. Piti etsiä vanha Lucifer ( eli tamppu ) kaapinpohjalta, Camembert-pala syötiksi ja nyt odotellaan.

1 commentaire:

violet a dit…

Meilläkin on vanha Lucifer!
Hiirtä ei ole näkynyt mutta niin karsean kokoisia hämähäkkejä että heikompia pyörryttää.
Niin, tuollaista apua ja toisten huomiointia minäkin arvostat.
Ihan huippu hyvä asia tietää ettei jää ihan pulaan.