Tämä on pakko laittaa, vaikka ei ole yhtään aikaa ...Uskomaton aamu roskisrintamalla. Ensiksi löysin valtavan vakosamettikankaan ja Puhti-villoja. Sitten yhdestä kierrätysroskiksesta kurkisti sanakirjankulma - ja siellähän heitä olikin kahdeksan kimpaletta. Tämä upea nahkakantinen Larousse - sarja, lisäksi Larousse Encyclopédique ja Encyclopédie Méthodique. Onneksi paikalle osui tuttu äiti, joka on näissä hommissa ennenkin auttanut ja saatiin tiiliskivet kotiin.
Palasin vielä samoille kulmille ja löysin säkillisen vanhoja astioita ( näytän niitä sitten, kun aika antaa myöten ) ja kirjasäkkejä, joista otin tuon pienen kirjan vuodelta 1915 ja nuo alakuvan 'lehdet' , muutakin varmaan olisi ollut, mutta kolmatta reissua en jaksanut tehdä - astiasäkki painoi ihan riittävästi.
Nyt on jo kiire lanttuloihe kimppuun.
10 commentaires:
Toi Larousse on loistolöytö.
Onnittelut!
Fuskua! Kuka hullu on nuo heittänyt ja miksi ei täällä löydy mitään muuta kuin roskia. Hieno löytö tosiaan.
Huokaus..
Sinulla on onni mukana, uskomattomia löytöjä. Kauniit kannet ja kyljetkin noissa kirjoissa.
Taas: OHHOH!
Kumarran taas maahan saakka! Kukaan ei löydä yhtä ihania asioita kuin sinä.(Rämmin juuri jättikirppiksen läpi löytämättä mitään.)
Ihmiset heittävät välillä mystisen paljon kirjoja. Poikkiksen kanssa pelastettiin joskus suuri kassillinen lastenkirjallisuutta lehtiroskiksesta.
Voi kun täälläkin olisi nuita ihmisten pois heittämiä tavaroita kadulla. Tällaisessa pienessä kaupungissa sitä iloa ei ole.
Ei vitsit, mitä löytöjä! Onneksi olkoon.. ei meidän roskiksessa vaan...
Ei meidänkään. VAU. Surullista vaan miettiä miten paljon ihanaa vanhaa tavaraa jää pelastamatta roskiksista.
Voi hitsi kun täälläkin tekisi tuollaisia löytöjä...
Tai ehkä sinä osaat kulkea silmät auki katsellen (ja nähden) ympärillesi etkä kiirehdi turhaan päättömästi paikasta toiseen kuten valitettavan moni taitaa tehdä. Mihin meillä ihmisillä on kiire tässä valmiissa maailmassa?
Enregistrer un commentaire