mardi 21 avril 2015

24 tuntia Berliinissä





Liivian ja Kirjailijattaren matkakertomusten herättämään Berliininnälkään ja -janoon katsoin aamusella Jan-Ole Gersterin elokuvan Oh Boy. 

Nyt kiinnostaa : David Bowie, Harry Gruyaert ja ehkä Jean Paul Gaultier, Vivian Maierin aikataulut eivät sovi yhteen omieni kanssa. 

On ihan kesä, huikaiseva valo ja kupliva olo.

5 commentaires:

Liivia a dit…

Hauskaa jos aiheutimme Berliinin nälkää! Vaikka Berliini on niin mielenkiintoinen ja kiva, niin ei se silti auta lääkkeeksi mun ikuiseen Pariisin nälkääni -sen taas huomasin.
Vai on Maier nt taas siellä, tosin hänen kuviaan taitaa olla aika paljonkin liikkeellä, sitä materiaalihan on. Berliinin näyttelyssä oli hämmästyttävän vähän kuvia siinäkin mielessä.

Näin muuten kerran tuon Gaultierin siellä Pariisin kadulla, Maraisissa.

Julia a dit…

Tuo kollaasiseinä ilostutti. Ja viimosisen kuvan tulppaanit.

SARI a dit…

Täytyy sanoa, että tykkään Pariisista juuri eniten näin keväällä - kun vihdoin loppuu se talvinen värjöttely, niin koko kaupunki jotenkin herää kukoistukseensa ja riehakkuuteensa.

Monta näyttelyä tosiaan on meneillään, mutta jotkut ovat (liian) suosittuja = pitäisi varata lippu etukäteen ja toisaalta sovittaa yhteen omien "työaikojen" kanssa. Minulla menee näyttelyissä yleensä kauan, tyyliin "koko rahan edestä".

Kollaasiseinä on kollaasipöytä. Leikkelin viimeaikaisista lehdistä nuo kiinnostavat talteen. Tulppaanit edellisen postauksen puistosta, jossa niitä lainehti kaikenvärisinä lähes silmänkantamattomiin.

Kirjailijatar a dit…

Oioi, sellaisenko saimme aikaiseksi? Minulla taas on ikuinen ikävä Istanbuliin. Jokaisella taitaa olla joku erityinen kaupunki, jonne aina haluaisi palata. Ja Pariisi..oivoi, siitä on ihan liian kauan kun siellä viimeksi kävin.

SARI a dit…

Minulla ei oikeastaan ole ikävä eikä kaipuu minnekään. En ole koskaan käynyt Berliinissä, mutta kuvista tuli sellainen olo, että olisi joskus kiva mennä ! Ja tuo elokuva oli myös minun makuuni.

Tervetuloa Pariisiin, jos tilaisuus tarjoutuu.