dimanche 24 novembre 2013

Hyvää sunnuntaita



Tänä aamuna tuli taas mieleen tämä kerran Suomessa autoradiosta kuultu lause petaamisen tarpeellisuudesta :
" Petaamattomat petit kertovat, että tässä kodissa asuu onnellinen, täyttä elämää elävä, hyvin levännyt perhe."

5 commentaires:

piilomajassa a dit…

On erittäin poikkeukdellista että meilläjoku petaisi sänkynsä - tai kenenkään muunkaan sänkyä, sen puoleen.
Ilmeisesti emme pidä sitä kovkn tärkeänä.

Irmastiina Ruusukummusta a dit…

Tuon voisi kirjoittaa seinälle...paitsi, että meidän on mekein niikuin pakko pedata...Niilo hyppää aina lenkin jälkeen sänkyyn ja voi sitä hiekan määrää....:))

Kirjailijatar a dit…

Ihan kauhea nyt tunnustaa, että olen petausvääpeli. Aina vahtimassa, että peti on pedattu. No, ehkä johtuu myös siitä, että meidän sänky on olohuoneessa, tytön sängystä ei niin väliä, kun sillä on oma huone.

Muuten olen ihan huithapeli järjestyksen ja siisteyden kanssa, mutta tämä on mulle arka paikka :)

SARI a dit…

Meillä petaaminen on oikeastaan kiellettyä - pedattu peti on kuuleman mukaan yhtä kuin pölypunkkihautomo. Vuodesohvassa petaaminen on hiukan yksinkertaistetussa muodossa : kasaan ja huppu päähän, niin on poissa jaloista.

Liivia a dit…

Juu, ei pedata täälläkään ellei vieraita ole tulossa. Ja nekään harvoin kurkistelevat makuuhuoneisiin.
Saman olen kuullut pölypunkeista, että parempi jättää peti tuulettumaan.

Kirjailijatarta ymmärrän. Meilläkin oli ennen peti makuuhuoneessa ja silloin se pedattiin aina, sillä sitä käytettiin myös sohvana. Ja musta tulee vääpeli aina siinä kohtaa kun joku yrittää mennä päivävaatteissa petivaatteiden alle. Joku raja sentään:)