mardi 14 septembre 2010

Aivovoimistelua



Olen rakentanut kaksi päivää parvisänkyä. Yksin, oli järjen lähtö käsillä. Mutta toisaalta -käyttelin elämäni ensimmäistä kertaa porakonetta, varsin menestyksekkäästi. Petiin piti rustata viisi puuttuvaa osaa, niihin reiät ruuveille, vastakappaleille ja puutapeille. Sitten sain työkaverin rakentamaan ja toisenkin, kolmaskin tarjoutui, nyt ollaan jo voiton puolella.
Ehdin ommella muutaman pussosen Tampella-kankaista. Olin ne kesällä miettinyt valmiiksi ja kyllähän niistä semmoiset tulikin - kun en ole koskaan ommellut tuollaista päältäavattavaa mallia.
Keksin niihin tuollaisen lapun, mihin voi sitten kirjoittaa kankaitten nimiä : Vaaksa, Kiinanruusu, Julkorg, Sade, Mustikkaruutu, En enkel ... ja Tampellan vuosiluvut 1856 - 1985.






1 commentaire:

Liivia a dit…

Sun käsiin on helppo kuvitella porakone, ja luottaisin tulokseen. Minä ja porakone taas...päätyisi katastofiin.

Kivoja pussukoita. Mullakin on nyt ompelukone, vihdoin. En ole vielä ehtinyt kokeilla. Ajattelin aloittaa jostain hyvin helposta ja tarpeellisesta; patalapuista. Muulle haastetta kyllä jo niissäkin...