mercredi 19 mai 2010

Sitähän se toukokuu


Asioitten hoitamista, mistä ilmaantuu velvollisuuksia, ihan kummallisiakin ja absurdeja. Tapaamisia, aikatauluja, valokopioita, postitusta.
Lyhentämistä, kaventamista, nappien ompelua, korjaamista omalle väelle ja muille.
Yht'äkkiä tupa täynnä lapsia, omia ja muiden. Puistosunnuntaita, sentään.
Sitähän se toukokuu on, varmaan ihan viimeiseen päivään asti.
Eikä sitä taitaisi kestääkään ilman niitä lukuisia pyhäpäiviä. Eikä ilman niitä joitakin ihania ihmisiä, joille voi tätä kaikkea vuodattaa.

4 commentaires:

Solen a dit…

Täällä velvollisuuksia on sinne toukokuun loppuun, onneksi sitten alkaa armoisa kesä ja vapaus, ainakin jonkinlainen. Jaksamisia vielä vähäksi aikaa :)

Anonyme a dit…

Terveisiä vaan Pariisista ! Matka meni hyvin vaikka ilma oli kylmä ja sateinen. Mutta siihenhän me suomalaiset olemme tottuneet. Olihan siellä jo kesä, rypsipellot olivat keltaisia, ruoho viheriöi ja hevoskastanjat kukkivat. Kun palasin Suomeen tuntui lentokoneesta pois astuessa kuin olisi tullut Etelään. Oli nimittäin + 26 astetta. Liian aikaista tänne, toivottavasti ei tule enää yöhalloja kun mustikat ja marjapensaat kukkivat. Paljon tuli nähtyä ja koettua.
Pariisinmatkaaja Reija

Anonyme a dit…

Alimmat kukat on upean värisiä.
Kaikkea hyvää toukokuuhun! Nyt onkin taas pitkä viikonloppu, hurraa!

himalainen a dit…

Sari kiitos :)

Toukokuu, kevätkuu. Melkein tekee mieli sanoa kesäkuu. Siltä tuntuu.

Housunpolvet meillä rikki myös koko ajan, eilen taas uusi reikä. Ja talo täynnä avojalkaisia lapsia, lattiassa tummat jalanjäljet, uimaan, hiekkaiset polvet... ihan kesää, vaikka siinä mukana on vielä toukokuun aikataulu. Meillä lauantaina puistojuhla :)

On niin ihanaa kertoa tästä kaikesta ihanasta.
Sininen vihko on ihan paras, laitan sen yöpöydälle, luulen, että siihen tulee niitä sanoja, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä, sellaisia sanoja, joihin herää unesta. Ihania teehetkiä :)