lundi 25 janvier 2016

Tammikuussa


Tavannut monta upeaa naista. 
Miettinyt, mitä tapahtuu koulusta potkut saaneille pojille.
Pikku pakkanen tuli ja meni. Lintu laulaa taas katoilla.
Ajatellut rinnakkaisuuksia, yhteensattumia, siirtymiä asiasta toiseen. Piirtänyt niistä karttoja.
Miettinyt neroutta ja eleganssia, le beau et le bizarre.
Wild is the Wind.




5 commentaires:

Satu a dit…

Voi, kiitos Bowiesta! Tuota en muistanutkaan!

SARI a dit…

Kiitos Bowielle - kaikesta.

Satu a dit…

Totisesti kiitos.

Liivia a dit…

Kaunis kirja tuo- enpä ole lukenut. Yksi hänen teoksensa löytyy omastakin hyllystä-lukematta sekin, oho, luulin että olen kaikki oman hyllyni kirjat lukenut. Jotenkin mennyt unholaan.
Bowien elämäkerta nyt menossa. Kirjastossa oli hälle omistettu nurkkaus, josta poimin monen eri kirjoittajien elämäkerroista sen jonka Bowie itsekin oli lukenut ja lähes hyväksynyt. Kiinnostava se onkin- sitä lukee kuin dekkaria- ja hyvin kirjoitettu, paksukin kuin mikä. Että nämä päivät nyt jotenkin kuluvat Bowien seurassa.

SARI a dit…

Kaunis minustakin, vuoden -62 painos. Poe ja Baudelaire liittyvät erottamattomasti yhteen, molempiin on tutustuttu Ranskan koululaitoksen ansiosta ! Poen Korppi oli kyllä jäänyt mieleen jo äidinkielentunneilta. Tietosanakirjan mukaan Baudelairen Poe-käännökset ovat mestariteoksia, minun mielestä sitä ovat myös hänen kirjoittamansa esipuheet - nautinto lukea.
Ja heissähän on ällistyttävän paljon yhteisiä piirteitä.

Parissa viime aikojen Bowie-artikkelissa huomasin viitauksia Baudelaireen, eikä minusta syyttä. Bowien nerous on samanlaatuista neroutta, kuin näiden kahden kaveruksen. Monessa suhteessa.