lundi 28 octobre 2013

Aurinkotuulta


Kaupan kassalla tänään : 
"Madame, pouvez-vous me donner dix centimes ?"
Sanoi vanha mies vilpittömästi. Cuvée du Patron-viinipullosta puuttui kymmenen senttiä. Annoin ilomielin. Minusta tuntui, että tämä viinipullo oli hyvin tärkeä asia, kun muuta ostettavaa ei ollut. Mies oli jollakin tavoin hienostuneen tuntuinen kuitenkin. Hän kysyi kassan vieressä olevista kanerva-syklaamiruukuista kukkien oikeilla nimillä, kiitti, toivotti vielä näkemiin, Madame, ja hyvää päivänjatkoa. Jäi hyvä mieli ja hymy huulille - luultavasti molemmille.

4 commentaires:

Irmastiina Ruusukummusta a dit…

Pienikin asia voi joskus olla se suuri asia...:)

leena a dit…

Ihana valo! Täällä on niin pimeää, että huh.

Liivia a dit…

Jotenkin minusta tuntuu, että siellä tuollainen on ihan luonnollista, täällä harvinaista.
Kohteliaisuudesta tulee aina hyvä olo. Minun lempiruokakaupassani Lidlissä (on valittavana vain kaksi, toinen on K-market) on tosi kohteliasta ja ystävällistä henkilökuntaa, toisin kuin sitten tuossa toisessa, jossa kiitos ja ole hyvä ovat jotain muinaissanoja. Lidlissä asioimiseen on muitakin pointteja, mutta kyllä tuo kohteliaisuus on myös iso syy. Ja yksi iso on se, ettei Lidlissä huijata, K-market yrittää koko ajan myydä vanhaa tuoreena ja tuoreet piilotetaan perälle.
Jaa-tästä tulikin nyt tälläinen kauppasepustus.

SARI a dit…

Lidlissä oli Orivedelläkin reippaat pojat, jotka sanoivat " Moro !" - se oli mukavaa. (Tytöt vähän ihmettelivät, että
" Mitä se sano ? ")
;)