Indestructibles

En ole kenkä- enkä laukkuihminen. Yleensä minulla on yksi pari kenkiä, jotka käytän loppuun ennen kuin ostan uudet. Sama laukkujen kanssa. Nämä kengät eivät vaan taida koskaan hajota. Ne ovat ainakin seitsemän vuotta vanhat, ostin ne frangeilla. Muutamat muut kengät olen jo sinä aikana kÿttänyt loppuun. Eli otin nämä taas esiin. Hameenkin kanssa käytän.

Laukku on Suomen armeijan leipälaukku. Vankkaa tekoa, paljon taskuja ja pysyy tanakasti paikoillaan hurjemmassakin menossa : olkahihnan lisäksi siinä on vyötäröhihna. Ja kädet jää vapaaksi. Kas kummaa, niitä on jo meidän korttelissa aika monella...

Hyvää Kalevalan päivää

On vaan taas niin hirmusen harmaata.

Pyykipäivä, ikkunanpesupäivä, uusien verhojen päivä...

Täällä joka keskiviikko, jo yli 12 vuotta. Sieltä kotiin kuivumaan.

Meikäläiselle siis tuo alin vaihtoehto...

Ja sitten ikkunanpesuun. Pahaksi olivat päässeet. Löysin viime kesänä ihanat verhot Oriveden kirpputorilta. Olen odottanutkin, että saan ne laittaa kevään tullen ikkunaan.

Tonttukin on tyytyväinen.

Homma ei vaan tänään tunnu tekemälläkään loppuvan, kaikki hujan hajan, koko ajan tulee jotakin uutta sälää - vielä kynä käteen ja kirjanpitoon, lapset hyytyivät jo ennen iltaruokaa.

Löydöksiä

Löytösipuli. Kasvaa - ei kasva ?

Vain tämän verran kahdessa kuukaudessa. Vaikka olen yrittänyt oikeaoppisesti hoitaa viime keväästä asti. Odotellessa ihailemme näitä kadulta löytyneitä. Kimppu oli isompi kuin pienin tytöistä, joka sen sisukkaasti kantoi kotiin.

Löytömekko. Ei ihme, että joku oli heittänyt menemään - malli oli alunperin todellinen kurkunleikkaaja. Laajensin kaula-aukon ja vähensin napitusta, muuten siinä on kaikki, mistä pidän : pienet laskokset, napinlenkit, taskutkin ja tuommoinen ei-väri, mutta - truc des filles - kangas kiiltelee hiukan auringossa. Ei tänään, on harmaata ja kosteaa.

Nämä oksat otin puutarhurien jätelavalta. Odotin lehtiä, tulikin valtavia kukkia.

Tämä on alku

Minulle suuri haaste : oppia käyttämään paremmin tietokonetta ja kameraa. Eli aluksi hyvin alkeellista, mutta tästä voi tulla hauskaa, tai mitä tahansa, tai sitten ei ... Tervetuloa.

Tehtiin tyttöjen kanssa sunnuntairetki Ikeaan. Edellisestä kerrasta olikin 15 vuotta. Kodinhoito oli jäänyt hieman retuperälle. Oltiin puolipimeässä, kaikki kellot eri ajassa ja sohvanpäällinen lähtemättömassä sotkussa. Yhtäkkiä ei tunnukaan enää niin alkeelliselta : tuli uusia valoja, seinäkello ja uusia kankaita.

Noista kun vielä teen kevätessut maanväristen vaatteitteni piristykseksi - taidan muuttua korpisoturista kodin keijukaiseksi.

Hyvin alkoi loma. Järjestämiseen ja roinanvähentämiseen se on tarkoitus käyttää ...